"I got to keep on walking on the road to Zion, man"

 Tuntuu, että elämässä ei tapahdu mitään, vaikka kokoajan olen menossa ja tulossa ja teen paljon asioita. Silti jotenkin elämä junnaa paikoillaan. Ehkä se tästä, kunhan muutan uuteen asuntoon ja uusiin maisemiin.
    Eilen oli melko menevä päivä. Aamupäivästä lähdin äitini kanssa käymään jossain lammella juoksuttamassa koiria, ja illasta päätin lähteä vähän juhlistamaan perjantaita. Kotiin tulin takaisin 8 maissa aamulla, ja tänään pitäisi ottaa vielä uusiksi. :D Huhuhhuh.. Noh, eiköhän sitä pari päivää jaksa putkeen. :) Maanantaina alkaa sitten taas kova ahertaminen koulun penkillä. :D
    Päätimme entisen mieheni kanssa, että myymme yhteisen koiramme. Kummallakaan ei ole tarpeeksi aikaa hoitaa sitä yksin, kunhan muutamme erillemme. En olisi ikinä uskonut, että suostun luopumaan omasta lemmikistä vapaaehtoisesti. Tuntuu, että on pettänyt koiran kun vie sen pois omasta kodistaan ja antaa vieraille. Vaikka tokihan ne "vieraatkin" tulee sille elukalle sitten tutuksi ja perheeksi, ja varmasti hoitavat hyvin. Tulee syyllinen olo silti.

  Tulee kyllä ikävä näitä mukavia koiraretkiä

Näyttää vähän siltä, että kevätkin on tulossa! Purot vaan solisi joissain kohdissa ja pajuissakin oli niitä valkosia juttuja joiden nimeä en nyt muista. :D